lauantai 29. lokakuuta 2011

Sipoon koirametsässä


Yhtenä lauantaina oltiin taas äitin ja iskän kanssa Sipoon koirametsässä! Se on yksi paikka, jossa saan olla vapaana! Kun myyrmäessä en oikein saa olla vapaana kun täällä on niin pienet metsät ja jos minä nään jäniksen niin sittenhän minä lähden eikä minua mikään pysäytä ja täällä on vähän liian paljon autoteitä. Ja nyt sain olla ekaa kertaa vapaana taas juoksujen jälkeen! Oli kyllä kivaa, mutta en minä hirveästi jaksanut juosta, kun minulla on vähän juoksujen jälkeistä masennusta.

Pakko kertoa vielä tuohon metsästysviettiin liittyen, että minä olen kyllä edistynyt tosi paljon! Nyt minä en enää sekoa täysin sorsista ja oravista. Nyt minä lähinnä tuijotan niitä ja sitten kävelen aika nätisti ohi, jos minua palkitaan siitä. Jossain välissä vain yritin sännätä perään olin hihnassa tai en. Muutaman kerran jäniksien kanssa on mennyt myös paremmin.... minä kyllä yritän sännätä perään, mutta sitten jos taluttajalla on fikkari mukana, niin kyllä se fikkarilla leikkiminen voittaa jäniksen. Siinä vaaditaan vaan aikamoista nopeutta taluttajalta ja minä en ihan oikein muista vielä, että jäniksen näkeminen tarkoittaa leikkimistä valolla. Mutta ehkä minä kohta muistan ja sitten minä olen jo tosi hallittavissa jäniksienkin suhteen. En kyllä tiiä mitä me tehdään kesällä kun on valosaa eikä fikkari näy. :D Mutta se on sitten sen ajan murhe! 





Tässä on hyvä olla iskän kanssa.

Nyt piti poseerata äitille, koska tässä oli mukamas jokin hieno puu.

Mitäs tuolla lätäkössä on?

Nääh... ei mitään kovin mielenkiintoista....

Että mitä sanoit?

No tulkaapas nyt sieltä jo!

Perhepotretti ja vähän huonosti aseteltu, kun kamera roikkui puussa. :D

Nam nakkia!

Mitä sä iskä teet siellä toisella puolella puuta?



Noniin äiti ota kuva kun mä seison tässä hienosti!

Siellä oli myös tälläinen hassu maja.

Hups, tuo näyttää kyllä aika korkealta, en taidakaan mennä tästä...

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Agility


Kesällä minä aloitin harrastamaan agilityä Koivukylän koiraharrastajissa. Aluksi olin sellaisella alkeiskurssilla ja nyt jatkan aloittelevien jatkuvassa ryhmässä. Minä tykkään agilitystä kyllä tosi paljon!  Meillä ihan loistava valmentaja, joka on tosi taitava ja kiva. Lisäks meillä on tosi kiva ryhmä!

Välillä minulla on vähän ongelmia olla odottomassa aidassa omaa vuoroa. Minä taidan olla vähän mustis kun äiti leikkii sillä aikaa toisten kanssa, enkä tykkää jäädä yksin. Välillä olen tosi nätisti aidassa ja välillä testailen, että mitäs jos puren hihnan poikki ja karkaan äitin luokse. Harmillista, että se kyllä aina vie mut takasin, vaikka kuinka purisin jokaisen hihnan poikki. Se vaan solmii niihin solmuja ja hylkää mut uudelleen. Sitten taas olen välillä nätisti kun totean, että ei siitä karkaamisesta olekaan mitään hyötä. Ja toisaalta aita on osittain ihan kiva, koska sitten saan aina namia, jos olen kiltisti siellä. Mutta silti pitää aina välillä vähän testata. Kerran minä purin kolme hihnaa rikki! Mikä ei ehkä sitten ollutkaan kovin viisasta, koska nyt äiti käyttää vain sitä samaa purtua hihnaa ja solmii sen aina vaan kasaan. Ja nyt se on jo aika lyhyt, eikä mulla kyllä oo kauheesti varaa liikkua siinä.  Mutta nyt olenkin ollut taas ihan nätisti!

Syksyllä mulla oli juoksut, joka teki aika ison tauon meiän treenailuihin. Lisäks mä oon aina kauheen masentunut juoksujen jälkeen, joten nyt meidän treenailu on vähän hitaamman ja laiskemman puoleista. Minusta on kyllä kiva treenata ja viimeksi juoksin jo aika paljon. Mutta en minä ihan kovin kovaa jaksa juosta, en jaksa ihan niin paljon innostua. Mutta sitten kun pääsen tästä juoksumasennuksesta, niin sitten minä kyllä taas juoksen ja innostun!!! Kohta meille tulee pieni talvitauko, kun tuolla ulkona treenailu alkaa olemaan aika viileää ja pimeää. Mutta sitten odotellaan, että meidän talvihalli valmistuisi, että päästäisin sinne treenailemaan.

Agility on kyllä ollut tosi kivaa ja hyödyllistä. Mun ja äitin yhteistyö on parantunut ihan hirveästi. Me ollaan opittu monia hyödyllisiä asioita ja äitin kouluttajataidot on parantunut huimasti! Äitin kärsivällisyys ja pitkäjänteisyys on myös parantunut tosi paljon! Lisäksi minä rakasta juosta ja pomppia ja loikkia ja odotan innolla, että pääsisin kiipeämään kontakti esteisiin! Yritän aina ohimennen kiivetä niihin, mutta vielä pitää kuulemma treenailla muita asioita, ennen kuin mennään niihin.

Tässä on pari kuvaa ihan meidän ensimmäisistä treeneistä!

Tuolla Nala näkyy sun lelu.

Jei mikä uus lelu!!!!!



lauantai 24. syyskuuta 2011

Rauha-koira hoidossa


Äitin kaverin labbis Rauha oli meillä myös hoidossa. Rauha oli vähän pidemmän aikaa meillä, se oli viikon. Meillä meni oikein hyvin! Välillä vähän painittiin ja yritettiin päättää kumpi on pomo, mutta muuten oltiin tosi nätisti! Meillä oli tosi kivaa, meillä oli tosi kivat leikit yhdessä!

Minä ja Rauha

KÄYNTI MUMMILLA JA VAARILLA

Me käytiin viikonloppuna mummilla ja vaarilla kylässä!

Tässä me leikitään kongeilla! Meillä oli onneks kaks, kun toinen on kotoota ja toinen oli mummilla ja vaarilla.

Me leikittiin tosi nätisti! Kumpikaan ei yrittänyt ottaa toisen vaan leikittiin kiltisti omilla.

Vesiletkulla leikkimistä vaarin kanssa.

Taidettiin mennä niin, että minä juoksin veden perässä ja Rauha juoksi mun perässä. Mutta ei sillä väliä, molemmat oli tyytyväisiä! 






tiistai 6. syyskuuta 2011

Ja minähän en tule pesulle!


Tänään me oltiin äitin kanssa koirapuistossa ja siellä oli tosi ihana kuralätäkkö! Minä uitin tassuja ja läträsin siinä ja  muutenkin tulin aika likaiseksi koska satoi vettä ja koirapuisto oli aika kurainen. Äiti sitten tapansa mukaan höpötti mulle hississä kun tultiin kotiin ja sanoi siinä lauseiden välissä, että "oot kyllä kuule niin kurainen, että sut pitää pestä".

Minähän tunnistin sanan pesu ja tiesin heti mitä se tarkoittaa! Minä odotan aina oven ulkopuolella kunnes saan luvan tulla sisään. Niin minä odotin nytkin kunnes äiti sai kengät ja takin pois ja sitten äiti sanoi, että saan tulla. No, mutta enhän minä tietenkään mennyt, kun tiesin että joudun pesulle! Sinne käytävään minä jäin ja menin vielä oikein ihan seinän viereen mököttämään. En tullut vaikka äiti kuinka huuteli. Sitten äiti laittoi vielä oven kiinni ja jätti minut käytävään (yleensä tämä auttaa ja tulen heti sen jälkeen), mutta nyt tämäkään ei auttanut. Ei minua kiinnostanut vaikka jäin käytävään joksikin aikaan yksin, kyllä se sentään pesun voittaa! Ei siinä muu auttanut kun äitin piti tulla hakemaan ja kantaa mut pesuhuoneeseen.  No, jouduin sitten pesulle, vaikka kaikkeni yritin, mutta ainakaan en tullut vapaaehtoisesti!




torstai 25. elokuuta 2011

Terrierit Eppu ja Minni hoidossa


Äitin kaverin terrierit Eppu ja Minni oli meillä hoidossa pari yötä. Minni ja minä oltiin kun paita ja peppu ja mentiin koko ajan yhdessä joka paikkaa!


Minni ja minä syödään samalla matolla kiltisti luita.

Eppu ja Minni oli tosi innoissaan mun pehmoleluista!

sunnuntai 14. elokuuta 2011

Kesäloma

  Äitillä ja iskällä oli viikko yhteistä lomaa ja se me oltiin mökillä. Oli kyllä niin ihanaa! Minä en ole ikinä juossut niin paljon! Minusta loppui virta vasta ihan loppu viikosta ja sitten minä en jaksanut ihan niin paljoa enää. Minä olin niin onnellinen kun sain vaan juosta vapaana ja riehua ulkona.

Iso lintu!


Iskällä ja vaarilla oli venekilpailu.

Mikä se on?




Välillä satoi...







Vaanin!

Tuli vähän väsy.


Veneilemässä.


Kroketissa olin ahkerasti mukana! Se oli kivaa! Siinä oli kivoja palloja joiden perässä juoksin. Niihin ei vaan saanut koskea ja siinä mulla oli vähän opettelemista. Välillä olin mukamas tiellä? Ja kerran yritin auttaa mummia ja toin sille portin, mutta ei se tykännyt, en kyllä ymmärrä miks?




Kuoppien kaivaminen oli huippu kivaa! 

Äiti ei vaan tykännyt kun mun kaivauspiste oli keskellä meiän agilitykenttää. Mutta minkäs teet kun siinä oli hyvä haju! Se yritti aina välillä käydä peittämässä mun kuopat, mutta heti kun huomasin sen niin kävin kaivamassa kuopat takasin auki. Eihän se nyt vetele, että tullaan toisen työtä sotkemaan!



Musta tuli aika taitava veneilijä! Tosi minä opin vain kantapään kautta ja taashan sitä sitten tipahdin jokusen kerran. Ja saattaa olla, että tipahdin vielä tulevaisuudessakin muutaman kerran. Mutta minä en luovuta!

Mummi siivosi leikkimökin katon mun päälle.

Mutta ei tunnu missään, hyvä kun edes huomasin mitään.




Loppulomasta aloin olemaan jo vähän naatti. Tässä sain aamulla luvan tulla sänkyyn. Yleensä vaan pusuttelen ja lähden pois, mutta nyt päätin käyttää tilaisuuden hyväks kun iskä nous ja jatkoin uniani sängyssä.




REPOVEDEN KANSALLISPUISTO


Yhtenä päivänä lähettiin Repoveden kansallispuistoon päiväretkelle. Se oli ihan uus paikka, jossa kukaan ei ollut aikasemmin käynyt. Meidät yllätti pieni sadekuuro, mutta ei se menoa haitannut! Onneks oli kunnon varusteet mukana. Kuuron jälkeen alkoikin sitten aurinko taas paistaa. Vähän mälsä juttu oli, että jouduin olemaan hihnassa kun siellä ei oikein saanut olla vapaana, mutta kivaa oli silti!

                                              


Siellä oli hieno riippusilta.
                                             

Minähän en tietenkään pelännyt yhtään riippusiltaa, vaan menin oikein innokkaasti ja rohkeasti sitä pitkin. 


Evästauko ja samalla odoteltiin, että sade vähän laantuis.

Tulkaa jo iskä ja vaari! Täällä me odotellaan teitä.

Mokomat oli sitä mieltä, että ei me tästä päästä ylös, mutta minä olin toista mieltä ja lähdin kiipeämään ja näytin, että kyllähän minä tästä ylös pääsen.


Minä tykkäsin kovasti olla Repovedellä!

Än yy tee.....

...NYT! Jee me juostaan äitin kanssa! Minä rakastan juoksemista!

Löydettiin hieno puu ja siellä oli muutenkin upeat maisemat.

Takasin päin tullessa piti taas mennä riippusiltaa pitkin, että päästin takas autolle.

Tässä mä vähän odottelen loppuporukkaa.

Tuijotan tuota punaista kelluvaa kummajaista. Se oli aika pelottava.




Matkalla geokätköiltiin Hillosensalmen juna-asemalla.

Takasintulomatkalla olinkin jo aika puhki ja väsähdin autossa iskän syliin.

Mitä sanoit iskä?

RETKI PADOLLE



Minäpäs kuulin kesken frisbiileikin, että joku meni veneeseen! Ei livahdeta veneilemään ilman mua!

Veden tyhjentäminen veneestä oli kivaa! Yritin aina napata ilmasta vettä kiinni. Vesi leikit on niin hauskoja!

Noniin, nyt me lähettiin! Mihinhän me mennään kun koko lauma on mukana?

Todistusaineistoa: minä olen joskus istunut hienosti veneessä paikallaan.



Oli kova vahtiminen, että mitä järvellä tapahtuu ja mitä siellä liikkuu.


Tuolla rasahti ihan varmasti jokin.

Parasta vahtia oikein tarkasti, että mikä siellä meni.

Tylsistyin kun mitään ei oikein tapahtunut ja päätin lähteä seikkailemaan padon toiselle puolelle.

Takaisintulomatkalla veneessä oli hieman hankala seistä, joten menin vaarin syliin. Siinä oli oikein hyvä olla.

LAHNAVUORELLA

Kohelsin tapani mukaan veneessä ja sitten muksahdin, kun iskä souti niin epätasaisesti. Mutta huomasinkin, että siinä olikin ihan mukava olla myös maaten.

Haaa.... taas mennään johonkin uuteen paikkaan!



Tässä mä vähän kiipeilen.

Minä ja iskä.

Tulkaa jo äiti ja iskä!

Matkalla olin taas ihan puhki.

VARO NARU! SAAT KOHTA KYYTIÄ!

Meiän mökin pihalla oli ihana köysi! Se on joskus laitettu lapsia varten, mutta se oli kuin luotu minulle! Minä painin ja taistelin sen kanssa vaikka kuinka paljon!





MUSTIKASSA


Maastoudun ja syön mustikoita.



Lepuutan vähän silmiä välillä ja nautiskelen.

ÖTÖKÄN METSÄSTYSTÄ

Oho ötökkä...

Ha saimpas!

Hitsi se pääsikin karkuun, täytyy napata se uudelleen...



VARJOJAA MÄ METSÄSTÄN, VARJOJAA MÄ METSÄSTÄN....

Juoksen fikkarin valon perässä! Se on paras leikki ikinä!!!!!
                                 

Tuijotin vaikka kuinka pitkään fikkaria, mutta kukaan ei mukamas tajunnut että halusin leikkiä sillä. Sitten tiputin sen alas hyllyltä, mutta siltikään kukaan ei mukamas tajunnut mitä halusin! 

Leikkikää jooko mun kanssa...